Täällä on kyllä neulottu melkein joka päivä, mutta valmista esiteltävää ei ole. Pitkän mohairneuleen hihat menee uusiksi, että saan neuleesta kevyemmän näköisen. Mutta aivan käsittömästi olen takunnut omien villasukkieni kanssa. Tavissukat osaan neuloa, mutta niitä ei huvittaisi tehdä. Haluaisin jotkut hienommat. Olen kokeillut Sipin lempisukkamallia Jaywalkereita ja Kaisan tykkäämää Paraphernaliaa, mutta en ole ollut tyytyväinen ulkonäköön. Lankana minulla on suosikkisukkalankani Kauhavan Kangas-Aitan punainen Sukkis.


Yksi sukka eteni  jo kantapään yli, kunnes sovituksessa totesin itselleni aavistuksen liian kapeaksi. Siskolle tämä voisi sopia. Sukassa ei ole muuta erityistä kuin tiimalasikantapää, jos sitä nyt voi erityiseksi sanoa. Kantapään teko vaatisi enemmän harjoittelua, en saa siitä riittävän kaunista (jää liian suuria reikiä).  En taida kehdata antaa siskollekaan...plääh. Kuvasin muuten ensimmäistä kertaa omaa jalkaani eikä ollut helppoa :) Sitten joskus kun opin neuloman kauniita sukkia, palkitsen itseni puisilla sukkaplokeilla.

Neuleolympialaisetkin ovat alkaneet. En ole virallisesti ilmoittautunut mukaan, mutta olen kyllä aloittanut oman olympianeuletyöni:


Tulossa paneeliverhot olohuoneeseen, eikä lanka ainakaan lopu kesken. Oli ilahduttavaa huomata, että ohutta paperilankaa saa myös isolla kerällä. Olin jo ostamassa vyyhtejä (niitä, joita on kurja keriä), kun Arja huomasi kertoa kerävaihtoehdosta. Kannattaa siis aina kertoa ääneen myyjälle, mitä on tekemässä. Arjalta sain myös hyviä vinkkejä verhojen neulomiseen. Verhot voi  myös neuloa jättisuurilla puikoilla ja sitten mankeloida valmiina. Kappaverhoissa verhojen reunoja voi myös venyttää ja saada näin uutta ilmettä pitkäänkin kappaan.

Ulkona on nyt kaunista. Olisi ihanaa olla lomalla. Saisi hiihdellä päivät ja katsoa yöt talviolympialaisia :)  Lomapäiviä ei vaan ole.


Lopuksi vielä uutinen perhepiiristä (julkaisulupa on :). Nuorin aikuisista lapsistani on seuraamassa  Kaffe Fassetin  jalanjälkiä: hänen ensimmäinen neuletyönsä on juuri valmistunut. Kertomasta päätellen hänen neuletyylinsä ei kuitenkan tule olemaan samanlaista kuin Fassetilla muuten kuin värien käytön suhteen.

Sarekista neulotussa huivissa tuli opeteltua oikea ja nurja silmukka sekä silmukoiden luominen ja päättely. Mielenkiinnolla seuraan jatkoa.