Täällä Pohjanmaalla tunnetaan sellainen sanonta kuin "laiska se töitänsä laskoo" (kävin korjaamassa sanan)  mahtaako muualla päin Suomea olla edes tuttu. Suoruus kuuluu pohjalaiseen luonteeseen niin hyvässä kuin pahassa. Minäkin olen tuon sanonnan kuullut useamman kerran ja jonkunlainen pieni trauma siitä on jäänyt, mikä blogia kirjoittaessa aina joskus muistuttaa olemassaolostaan. Toisaalta eihän tätä blogia olisi edes olemassa, jos en omista tekemisistäni kirjoittaisi. Yhtä ikävältä kuulostaa  "elämän suorittaminen", mitä myös on tullut pohdittua yhden jos useamman kerran. "Suorittamisessa" on varmaan pääpointti se, saako tekemisestä mielihyvää ja osaako nauttia lopputuloksesta vai suorittaako oikeasti otsa rutussa eikä ole koskaan tyytyväinen mihinkään.

Näiden alkusanojen jälkeen pääsen vapautuneemmin kirjoittamaan päivän otsikosta ;)

Aloitin tällä viikolla toisen lomajakson tänä kesänä. Eilen suuntasin auton nokan kohti naapuripitäjää ja tälläisen parkkipaikan sieltä löysin:

1250083548_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sade- ja ukkoskuurivaroitusten vuoksi tarkoitukseni oli poimia vain sangollinen mustaherukkoja itselle talven "voimajuomaa" varten. Paikka oli ihanteellinen itsepoimijoille ja myyjänä reipas ja ystävällinen  nuori. Ja ne mustaherukat olivat suuria ja hyviä. Lähiruokaa ja luomumarjoja vielä lisäksi.

1250084357_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sadetta ei kuulunut ja ainut mukana ollut sanko alkoi täyttyä. En mitenkään voinut tyytyä yhteen sangolliseen  (hinta 1,5 €/kg) vaan lähdin ostamaan lisäastioita.

1250084723_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kauppareissulta tulikin sitten poimittua myös jäätynyttä karpaloa, vapaa-aikaa ja vauvavillaa, hups. Karpaloiden hinta oli 59,20 €/kg...kuulostaa paremmalta sanoa 2,95 €/kerä, koska juuri  "halvan" hinnan vuoksi karpalot ostin.

Kotiin palasin siis kolmen herukkasangon kanssa...hups taas. Säästän teidät kuitenkin kertomukselta, mitä kaikkea martta on niistä marjoista eilen ja tänään tehnyt. 

Mustikoiden poimimisesta oli eilisessä päivälehdessä (Ilkka 11.8.09) juttu. Siinä yksi ukkeli Metsäntutkimuslaitokselta (ammattilainen siis) kertoi:  jos riipii mustikanvarpuja tai kovalla kädellä voimallisesti poimuria käyttää, nuorimmat varvun osat - eli oksat - katkeavat ja kukka-aiheita ei niihin muodostu. Voimakas riipiminen voi tappaa koko varvun ; juuret paljastuvat, varpu voi kuolla kuivuuteen ja lehdet putoavat maahan. Lisäksi puimurilla poimuttujen marjojen laatu kärsii, sillä kypsät mustikat rikkoutuvat ja niihin tarttuu sammalta, neulasia ja muuta, jotka eivät ole puhdasta ravintoa ihmiselle. Ukkeli itse on poiminut jo kymmenen litraa mustikoita suoraan pakasterasioihin oman mökin pihasta yhdessä vaimonsa kanssa. Että sillai. Kerronko, että minä olen poiminut mustikat poimurilla. Aina saa jostakin syyllistyä.